Tarinallisuus on usein vahvasti läsnä barokkimusiikissa. Soitto on kerrontaa ja tarinoita, joihin kuuluu draaman kaari, musiikillisia dialogeja, yhden hahmon esitelmöintiä tai monen osallisen välistä musiikillista kommunikointia. Sävellysten muodoista löytyy yhtäläisyyksiä retoriikan keinovalikoimiin, joissa rytmittyy asian esittely, sen puiminen monilta kanteilta tai konflikti ja jonkinlainen ratkaisu. Tarinaa rakentavat erilaisia tunnetiloja kuvaavat eleet ja musiikilliset affektit.  

Yksi tunteista on liikutus, joka viittaa myös liikkeeseen. Liikutamme kehoamme tai esineitä, liikumme paikasta toiseen, tanssimme musiikin inspiroimana tai ilman -ja liikutumme erilaisten tunteiden äärellä. Ehkäpä musiikki kertoo näistä tunteista. 

Tämän vuoden festivaaliohjelmissa on tarinoita ja liikettä erilaisissa muodoissa - välillä konkreettisemmin, välillä musiikin taustaelementtinä. Kansainväliset vieraat saapuvat tänä vuonna Kanadasta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Espanjasta ja Italiasta. Suomalaisen barokkiorkesterin muusikot ovat mukana useissa ohjelmissa nauttimassa yhteisistä hetkistä vieraiden kanssa. Tuokoon musiikki maailmaan yhteistä inhimillisyyttä!

Tarina ja liikutus festivaalitapahtumissa:

EROS 6.-13.10. / Tanssin talo

Eros-esityksessä tanssi ja musiikki ovat usein toisiinsa kietoutuneina, ajoittain eri radoilla, jatkuvasti jakamassa samaa tilaa. Esityksen koreografia on halussa lähestyä, kurkottamisen eleissä. Se on tanssia siitä hetkestä kun kosketus ei ole vielä tapahtunut. 
Italialaisessa varhaisbarokin musiikissa eros on dissonanssien ja pidätysten pitkitetyssä halussa purkautua kohti konsonansseja. Eros on laulutekstien merkityksen kietoutumisessa yhteen musiikin hankausten, suuntausten ja kitkaisten kurkotusten kanssa. Ääni kulkee välillämme ilman värähtelynä, saavuttaa korvakäytävät ja läpäisee kehon. Tapahtuu liikahdus.

Cembalisti Marianna Henriksson ja koreografi Anna Mustonen ovat työskennelleet yhdistäen uutta tanssia ja varhaisbarokin musiikkia jo kymmenen vuoden ajan. Työparin työskentely on edistänyt musiikin ja tanssin välistä dialogia ja tuonut suomalaiselle esittävän taiteen kentälle uudenlaista taiteidenvälisyyttä. Heidän työnsä on saanut ylistäviä arvosteluja sekä tanssin että musiikin kriitikoilta.

Henrikssonin ja Mustosen viimeisin teos oli Zodiak - Uuden tanssin keskuksen ja Helsingin Barokkiorkesterin yhteistuotantona vuonna 2018 toteutettu Maria-vesper. Työparille myönnettiin esittävien taiteiden valtionpalkinto vuonna 2018. 

BAGDADIN JULIA / Ritarihuone 7.10. klo 19 

Musiikkia ja teatteria yhdistelevässä esityksessä William Shakespearen Romeo ja Julia toimii siltana yhteiselle matkalle rakkaustarinaan sota-ajan Bagdadiin. Hallittu klassisuus barokkiorkestereineen ja runomittoineen saa rinnalleen tositapahtumiin perustuvan kauniin ja traagisen tarinan tämän päivän Lähi-Idästä.

Sota muuttaa meitä, ihmisyys kadottaa suunnan. Kuitenkin tuhkan keskeltä nousee aina valo.
”Haavan kautta löytää valo aina lopulta sisällesi.” Jalal al-Din Rumi

LABYRINTHE DE L'AMOUR / Kalliolan setlementtitalo 8.10. klo 19

Laulajat seikkailevat ja eksyvät rakkauden labyrinteissä. Lullyn ja Charpentierin sävelin seuraamme heidän kaipuutaan ja kiihkeitä rakkaudentunnustuksiaan. Välillä he tosin törmäilevät toisiinsa kuin keskellä Molièren näytelmää. Oi, miten tästä labyrintistä mitenkään selviäsi ulos ja pääsisi rakkauden hellään huomaan...?

ÄÄNIA KOSMOKSESSA / Saksalainen kirkko 9.10. klo 19

Hengellisestä musiikista ja maallisista lauluista koostuva ohjelma käsittelee alkuja ja loppuja. Nämä konkretisoituvat esimerkiksi nälän ja sodan peloissa tai rakkauden ja toivon kokemuksissa. Lopun lähestyessä kasvaa hengellisessä elämässä toive vapahduksesta ja pelastuksesta. Konserttiin valitut koskettavan kauniit laulut, hengelliset konsertot ja virtuoosiset kamarimusiikkiteokset tarjoavat kuulijoille kokemuksia elämän kosmoksesta, universumista ja maailmankaikkeudesta. Tarina ja liikutus kulkevat tässä konsertissa abstraktilla ja taivaallisella tasolla.

J. S. BACH - EINMAL ANDERS / Ritarihuone 10.10. klo 19

Muuttuuko musiikin kertomus ja tarina kun sitä esitetään toisin? Monista aikalaisistaan poiketen Johann Sebastian Bach (1685–1750) merkitsi sävellyksiinsä hyvin tarkasti halutun instrumentaation. Toisaalta Bach oli myös suuri sovitusten rakastaja. Sovittaminen, sävellyksen uudelleen työstäminen ja teosten transponointi eri sävellajeihin oli sinänsä tavanomainen käytäntö barokin aikana.

RAIVAAJA-ANTTI JA KANTSUN MUSIKANTTI / Kannelmäen kirkko - Kanneltalo 13.10. ja 15.10.

Tässä tapahtumassa liikutaan itse Kannelmäen kirkolta Kanneltalolle. Matkan varrella kuullaan tarinoita ja tutustutaan Kannelmäen näkyvään ja näkymättömään historiaan. Helsingin kaupunginmuseon oppaat kertovat, sana- ja säveltaiteilijat syventävät kokemusta. 

OOPPERAA SANOILLA JA ILMAN / Balderin sali 13.10. klo 19

Ooppera on yhtä tunnetta ja liikutusta, draamaa kaikille aisteille! Klarinettitaituri Lorenzo Coppola liidaa shown, jonka ohjelmassa näyttäisi olevan liuta kamarimusiikin helmiä. Näin onkin, vaan mitä niille tapahtuu kun Lorenzo avaa mielensä maisemia ja kuvaa värikkäästi päässään syntyviä tarinoita teosten taustalla. 

VIVALDI JA BAROKIN VAELTAJAT / Saksalainen kirkko 14.10. klo 19

Kuuluisa Groven musiikkisanakirja väittää, että Vivaldin musiikissa on kuultavissa vaikutteita Itä-Euroopan nomadimuusikoiden musiikista. Punaiseksi papiksi kutsuttu Vivaldi kiersi esittämässä oopperoitaan ahkerasti juuri idässä. Itäeurooppalaiset kulttuurivaikutteet olivat kuitenkin läsnä Venetsian La Pietàn kirkon – jossa Vivaldi opetti – ympäristössä, sillä Itä-Euroopan kauppiaat purkivat laivalastinsa Orjien kanavassa (Canale delle sciavi) aivan La Pietàn kynnyksellä laulaen samalla omia melodioitaan ja juhlien läpi yön.

Ensemble Capricen muusikot halusivat selvittää, oliko väitetty yhteys Vivaldin musiikin ja nomadimuusikoiden melodioiden välillä jäljitettävissä. Uhrovska-kokoelma (nimetty löytöpaikan eli slovakialaisen kaupungin mukaan) vuodelta 1730 näytti olevan esimerkkitapaus. Se tarjoaa kiehtovan silmäyksen nomadien musiikkimaailmaan. Jopa 350 melodiasta koostuvan kokoelman oli mitä ilmeisimmin tarkoitus olla mahdollisimman kattava. Sen monikansallinen luonne kertoo, kuinka barokkinomadit ja heidän musiikkinsa matkasivat. 

RUTTO, RAUHA JA RIEMUJUHLAT / Kannelmäen kirkko 15.10. klo 19

Aivan kuten nuotit matkasivat maasta toiseen 1600-luvulla, niin teki myös rutto. Eipä siis ihme, että kaksi äärimmäisen surullista teosta, Pierre Verdierin Lamento ja Dietrich Buxtehuden kantaatti Was mich auch dieser Welt betrübt, löysi tiensä pohjoiseen. Ne kertovat lamaantuneesta tunne-elämästä, jonka myös me olemme joutuneet kohtaamaan. On pystytty jäljittämään, että teokset on esitetty Suomessa 1600-luvulla. Varsinaiset suomalaiset teemat löytyvät kuitenkin aikansa uskonnollista musiikkia edustaneesta virsikirjasta, josta kuullaan otteita. Konsertissa liikututaan eri tavoin: kun suomalaiset ovat koonneet konsertin rutto-osuuden, norjalaiset rauhan ja kanadalaiset riemujuhlan, saadaan monin tavoin liikuttava ohjelma kolmen eri maan muuusikoiden yhteistyössä. 

HELSINGIN BAROKKIORKESTERI 25 VUOTTA / Musiikkitalo 16.10. klo 16

Tässä konsertissa tartutaan tarinaan kun julkaisematon suurimuotoinen kantaatti Den siste kämpen Erik Gustaf Geijerin tekstiin kuullaan ensi kertaa sitten säveltäjän päivien. Geijer oli historioitsija, säveltäjä ja runoilija, joka ylisti sääty-yhteiskuntaa, ihannoi keskiaikaa ja haikaili Ruotsin menetetyn valta-aseman perään. Kantaatti kantaesitettiin Harmoniska sällskapetin eli Harmonisen seuran kokouksessa huhtikuussa 1834 Tukholmassa.

Noin minuutin mittaisia tarina ja liikutus -videoita löytyy YouTube -kanavalta. Videot: Dance with us, Let's fly (let Your imagination fly), Väinö and wonders of instruments, From dark to light, Feel it - the music (let music touch You), Graphics and fun.

KOKO OHJELMA