Festivaalin muusikot Saksasta, Puolasta, Norjasta ja Suomesta kokoontuvat yhteen. Yhteistä historiaa on kuitenkin takana jo vuosisatoja ja yhteisiä asioita löytyy enemmän kuin uskoisikaan. Tiesitkö
- että 1562 puolalainen prinsessa Katariina Jagellonica avioitui ruotsalaisen prinssin kanssa ja muutti Turun linnaan. Hänen muita kosijoitaan olivat mm. Preussin herttua Albert, Itävallan arkkiherttua Ferdinand II sekä Venäjän Iivana Julma. Katariina oli laajasti sivistynyt, äitinsä puolelta Sforza-sukuun kuulunut renessanssiruhtinatar, jonka koulutukseen kuuluivat latinan, saksan ja italian kielten lisäksi keskustelutaito, ratsastus, tanssi, laulu ja useiden musiikki-instrumenttien soitto. Suomeen hän toi kansainvälisen seurueensa, johon kuului mm. puolalaista, saksalaista ja italialaista hoviväkeä ja henkilökuntaa.
- että hansaliitto hallitsi kaupankäyntiä Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200-1600 -luvuilla. Sen voidaan katsoa alkaneen Hampurin ja Lyypekin kaupunkien muodostettua hansan eli käytännössä tulliliiton. Muut kaupungit alkoivat liittyä mukaan ja yhteenliittymä alkoi perustaa hansakonttoreita ympäri Pohjois-Eurooppaa. Yksi tärkeimmistä tuotteista hansakauppiaille oli silli. 1300-luvun puolivälissä kyseessä oli jo laaja jopa satojen kaupunkien kauppa- ja puolustusliitto, joka 1356 tiivistyi Lyypekin johdolla merkittäväksi suurvallaksi. Siitä huolimatta liitolla ei ollut koskaan varsinaisia jäsenlistoja, ei perustuslakia eikä tiukkaa organisaatiota, ei yhteistä taloutta tai virkamiehiä. Mainitusta vuodesta alkaen Hansan päätökset tehtiin hansapäivillä yksinkertaista enemmistöä seuraten. Hansaliittoon kuuluvia kaupunkeja olivat mm. Turku, Tallinna, Tukholma, Bergen, Kööpenhamina, Lontoo, Brugge, Berliini, Freiburg, Erfurt, Krakova, Danzig, Riika ja Veliki Novgorod. Hansaliitto heikkeni vähitellen 1500-luvulta alkaen. Viimeisille hansapäiville 1669 osallistui yhdeksän kaupunkia ja vain Lyypekki, Hampuri ja Bremen pysyivät mukana hansaliiton lopulliseen purkautumiseen (1862) asti.
- että Pohjoismaat, Hollanti, Saksa, ja Puola kuuluvat perinteisesti maailman suurimpiin sillinsyöjiin. Suomi on maailman kalansyöntitilastoissa kymmenes ja Norja kahdeksas. Puolalla ja Saksalla on matkaa pohjoismaisiin kalansyöntilukuihin, mutta ne johtavat Euroopan Unionin sillisäilykkeiden syöntitilastoa. Puolalaiset syövät keskimäärin 2,1 kg sillisäilykkeitä vuodessa.
- että ennen ensimmäistä maailmansotaa noin 60% Suomen viljankulutuksesta katettiin tuontiviljalla Saksasta ja maatalous suuntautui karjatalouteen. Sota sekoitti viljakaupan koko Euroopassa, nosti elintarvikkeiden hinnat pilviin ja aiheutti elintarvikepulaa laajoilla alueilla. Vuonna 1918 norjalaiset lähettivät Suomeen nälkäapuna kapakalaa, mutta sen menekki oli niin heikkoa, että Suomen elintarvikehallitus asetti sen ottamisen viljaerän saamisen ehdoksi. Norjan oma elintarvikepula esti viljatoimitukset.
- että Puola on ollut tasavalta 11.11.1918 alkaen. Samana päivänä Suomen eduskunta sai virallisen tiedon maan kuninkaaksi valitun Hessenin prinssi Friedrich Karlin vastauksesta, jossa hän ilmoitti lykkäävänsä päätöstään ja paheksuvansa Suomen valtiosäännössä kuninkaalle annettuja turhan laajoja valtaoikeuksia. Sen jälkeen kesti vielä kuukauden päivät ennen kuin Suomen kuningashanke lopullisesti kariutui.
- että Suomi, Norja, Saksa ja Puola ovat käytännöllisesti katsoen samankokoisia, jonkin verran yli 300 000 km2. Väkilukujen perusteella maat ovat hieman kauempana toisistaan. Saksan ja Puolan yhteenlaskettu väkiluku on kymmenkertainen Suomen ja Norjan yhteenlaskettuun väkilukuun verrattuna. Saksan ja Puolan vaakunaeläin on kotka ja molempien lipuissa on vaakaraitoja, Norja ja Suomi puolestaan luottavat leijonaan ja ristilippuun.
- että Suomen järvien lukumäärä lähestyy kahtasataa tuhatta. Norjassa niitä on lähes satatuhatta. Saksakin on tuhansien järvien maa, tarkemmin sanoen kahdentoista tuhannen. Puolassa järviä on 9296. Saksasta löytyy Bodenjärvi, Suomesta taas Bodomjärvi.
- että Norjan rantaviivan pituus on 83000 kilometriä, mistä saarten osuus on 58000 kilometriä. Suomen vastaavat luvut ovat 46200 ja 39000. Saksan rantaviivan pituus on 2400 kilometriä, Puolan 491 kilometriä.
- että Saksan korkein kohta on 2962 metriä korkea Zugspitze, Puolan Rysy on 2499 metriä korkea. Galdhøpiggen Norjassa on vain kolmekymmentä metriä matalampi, 1324 metrin korkuinen Haltiatunturi Suomessa jää näistä hieman jälkeen. Korvauksen Suomi ottaa laivastossa. Saksan laivastoon kuuluu 65 alusta, mukaanlukien 6 sukellusvenettä. Norjan laivasto on suunnilleen saman kokoinen, 70 alusta ja 6 sukellusvenettä. Puolan laivastossa aluksia on 48 ja sukellusveneitä 3. Suomen laivasto on viisinkertainen Puolan laivastoon verrattuna, mutta toisaalta Suomella ei ole ainuttakaan sukellusvenettä.
AJANKOHTAINEN YHTEISTYÖ
Festivaalikumppanit Nordic Lights (Berliini) & Helsinki Early Music Festival & Oslo Early (Oslo, Norja) & All'Imporovviso (Gliwice, Puola) & Vaasa Baroque (Vaasa, Pietarsaari) toteuttavat sarjan konsertteja yhteistyössä kesällä ja syksyllä. Mukana ovat Freiburgin barokkiorkesteri (Saksa), Barokkanerne (Norja), Drottningholmin barokkiyhtye (Ruotsi), Concerto Copenhagen (Tanska) ja Suomalainen barokkiorkesteri. Nordic Baroque Scene -yhteistyöstä kummunneessa verkostohankkeessa Encanto Music ry:llä on koordinoiva rooli.
Kirjoita ensimmäinen kommentti
Kirjoita kommenttisi